Syksyn värein kotiovelle ja takkaan tuli. Ystävät ja oma perhe.

Hei taas ystävät!

Mikä piristäisi kesäihmisen haikeutta paremmin kuin oman kotioven värikylläisyys ja syksyn juhlistaminen, kunhan vauhtiin pääsee. Jo tuossa aikaisemmin (monestikin) olen todennut kuinka ihailen keskieurooppalaista tapaa koristaa portinpielet, kauppojen ikkunat ja sisäänkäynnit, niin kotien kuin julkisten rakennustenkin. Myös kerrostalojen ikkunat, sisäänkäynnit ja parvekkeet kukkivat ja koristautuvat.

Olen yrittänyt tuota tapaa noudattaa, myös siksi, että suoraan sanoen, jo hieman etukäteen kammoan pimeyttä. Ihan kohta se alkaa - ja  toden teolla. 

Mutta silloin, hahaa - alkaakin minulla kammotuskausi...tuo kamalankaunis aika kotonani, En mistään luurankovilleistä itse perusta, mutta jotakin hauskaa Halloweenia kohti on keksittävä. Juuri silloin, kun mikään ei oikein muuten huvita.

Suunnittelen jo tunnelmallisia oranssin ja tummanpuhuvien värien Halloween-illallisia vaikkakin ihan ilman mörköjä. Tuo aika on kuin silta, läpi tylsimmän ajanjakson ja kappas, pian päästäänkin jouluun!  Kesäihmisen selviytymiskamppailu ja askarteluideoiden aarrearkku.

Mutta takaisin varsinaiseen aiheeseen.

Sisäänkäynnin koristamisen ei tarvitse olla kallista. Käytin kaikkea mikä kotona jo oli. Löysin K-raudasta aivan ihmeellisen spraymaalin (oli jo valmiiksi), joka tuntuu pysyvän kiinni jopa lasissa, ei heti ensimmäisestä raapaisusta irtoa ja tekee kaunista jälkeä. Niinpä maalasin jo kertaalleen maalatun ja koristellun kukkapurkin valkoiseksi. Peittävä maali, joka kuivuu nopeasti.

Löysin Kouvolan Veturi-kauppakeskuksesta aika ihanan monivärisiä syysastereita. Ne olivat pieniä, joten ostin niitä 4.

Vanha polkupyörän kori sai kaksi kukkaa koristamaan sitä.

Kurpitsaukkelin löysin jo kesällä kierrätyskeskuksesta parilla eurolla. Syysasterit maksoivat vähän yli 20 e. Vanhassa lasipurkissa on tuoksukynttilä, joka on vadelman värinen (väri löytyy myös astereista) ja jota en halunnut enää haistella sisätiloissa. Ulkona se tuoksuu hyvältä!

Kaikki muut kukat ovat peruja kesältä ja muratit jopa edelliseltä kesältä. Leudon talven ja osittain pikkukuistilla viettämänsä ajan vuoksi, ne ovat yhä hengissä ja kovin runsaatkin vielä.

Edellisessä postauksessa muistelin viime syksyn rappuskoristelua ja siellä näkyi peltinen kurpitsa-ukko. Nyt se on nurinniskoin käännetty ja nostettu ison amforan päälle. Sisältä pursuaa muratti.

 Sateet ja viileät yöt ovat antaneet muratillekin hieman syysväriä lehtiin. Sen siirsin rappusille ihan toisesta paikasta.

Kurpitsat ovat kovanluokan juttuja, ei tee linnun nokka koloja näihin. Meillä maalla viipottaa myös mm metsähiiriä, joten oikeita kurpitsoita ei voi pitää portailla kuin vain hetken ja päiväsaikaan kun on itse paikalla. Valkoiset ostin viime syksynä Koiramäen pajutallilta Tuusulasta. Ja iso oranssi on ollut näytillä jo monta kertaa. Se on entisestä Hong Kongista ja itse spraymaalattu ja betonia.

Sitten vielä tuunattu kranssi paikoilleen ja oviaukko on valmis.

Syysasuiseen takkaan taidan virittää tulen. Pysytään viileilläkin lämpiminä. 💕

Onko sinulla joku kiva "selviytymiskeino" kesäihmiselle ? 😊

Olisi taas kivaa kuulla sinusta 💕

 

Tomaatti-kesäkurpitsasosekeitto, mikä ihana lohturuoka!

Lämmintä keittoa ystävät!

Nuo kasvimaan superkasvajat, zucchinit, vieläkö keksit reseptejä? Niin pian sateella isoksi kasvavat vihannekset, joita ei kasvimaalta ihan kaikkia ehdi pienempinä ja maukkaimpina käyttää millään ja jotka ovat satoaikana niin edullisia ostaa. Tällä kertaa kokeilin sosekeittoa, joka jälleen kerran on helpoista helpoin. Ja niin hyvää tuli, että pitää kertoa teillekin. Tee iso kattilallinen ja pakasta.

Tarvitset:

2 isohkoa kesäkurpitsaa (toinen oli melkoinen vonkale!)

1 iso sipuli

1 iso valkosipulinkynsi

1 isompi purkki tomaattipyrettä (pyre antaa voimakkaamman tomaatin maun kuin murska)

2 kasvis- tai kanaliemikuutiota

2 prk ruoanlaittokermaa (itse käytin 10%:sta)

timjamia, basilikaa, suolaa ja pippuria

Kuori kesäkurpitsat ja kuutioi. Paksu kuori jää soseutettaessa helposti hippusiksi. Silppua sipuli ja siivuta valkosipulinkynsi. Kuullota ne.

Lisää vettä niin, että vihannekset peittyvät ja lisää sitten vielä purkillinen tomaattipyrettä ja liemikuutiot kun vesi kiehuu. Samoin mausteet. Anna kiehua hiljalleen raollaan olevan kannen alla (kesäkurpitsat päästävät nestettä, mutta tarkkaile, ettei pääse kuivumaan). Kun vihannekset alkavat olla pehmeitä, lisää kerma. Kuumenna ja anna kiehahtaa pari minuuttia. Soseuta keitto. Tarkista maku ja nauti!

Vinkki: Lisää nokare vuohenjuustoa joukkoon.

Itse tykkään nauttia tämän keiton paahdettujen siemenien kanssa, paahdetun sipulin kanssa (esim Lidl) tai krutonkien kera. Lisukkeeksi sopii myös raejuusto.

Lämpimiä syyspäiviä kaikille! 💚

Onko sinulla joku mielisosekeitto, joka valmistuu käden käänteessä ja jota voisi kutsua lohturuoaksi?💚

Taas saapuu syys, sienet ja härpäkkeet. Väriä elämään jo ennen kaamosta!

 Sieltä se taas tuli, syksy ja taas ihan ennen aikojaan, sanoo kesäihminen.

Mutta piristystä tuovat ihanat kanttarellit, jotka poikani ja hänen hyvä kaverinsa olivat kumpikin tahollaan poimineet ja toivat tuliaisiksi. Katsokaa tätä ihanuutta!

Sienistä osa meni hurisemaan kuivuriin talvea varten (ihana kapistus tuo laite!) ja osasta teimme neljälle hengelle runsaan ja maittavan aamiaisomeletin, jossa mukana silputtua ja makeaksi kuullotettua sipulia. Suolaista, kermaista ja pikkuisen makeaa, pippuria unohtamatta.

Ja kynttilät! Nyt niitä taas poltellaan iltaisin. Tämänkertaiset kynttiläpurkit ovatkin sadonkorjuuaiheisia. Kuvat ovat yhdestä lahjapaperista, jonka joskus Tallinnasta ostin ja kynttilät palavat oranssina purkkien sisällä. Kynttilät ovat oransseja, vaikka ne eivät hirveän hyvin näy...

Tapani mukaan, maalasin purkit askarteluväreillä ja kuvat kiinnitin ja lakkasin découpage-lakalla.

Ostin viime syksynä ihastuttavan kranssin ulko-oveen. jos muistat. se on Finnmarinin kranssi. Linnutkin pitivät siitä. Siinä kun koreili erilaisia kurpitsoja ne luulivat, että oli oikeasta ateriasta kysymys. Sisällä piili kuitenkin styrox-yllätys. Tänä vuonna ei tuo kranssi enää ulko-ovessa koreile. Onneksi löysin tilalle tekokurpitsoita samalta valmistajalta. Niillä korvasin nokitut yksilöt ja kranssi siirtyy nyt lasikuistille ikkunaan niin päin, etteivät linturaukat törmäile lasiin "kurpitsaherkut" nähdessään.

Tältä tuo ihanuus näytti.

Postailen ensikerralla tämänvuotisen syksyisen sisäänkäynnin. Maailmalla somistellaan sisäänkäyntejä ja ikkunalaatikoita niin kauniisti ja toki moni tekee niin kotimaassakin. On ihanaa somistella kauneutta ja toivottaa ystävät tervetulleiksi myös syksyllä. Minulle todettiin kerran, että se on vähän turhaa kun se joulu sieltä kuitenkin tulee....mutta miksi ei! Pimeys ja ikävät ilmat...ja miten ihanaa onkaan tulla kotiin! 

Laitan kuitenkin tähän jo "förskottiin" kuvan "uudesta ovikranssista".Vanhaan punottuun, jo heiman rapisevaankin, punoskranssiin löytyi  jo vuosia parempia aikoja odotelleita tekokukkia, osa käytettyjäkin. Naruja ja niintä laitoin vielä rusetiksi. Ei ehkä ihan edellisen väärtti, mutta kelpaa kyllä.

Ripustan tuon oveen sitten kun saan sisääntulon muutenkin koristeltua. Tässä tervehdys vielä viimevuodelta.

Ihania syyspäiviä kaikille! 💛

Mikä on sinun mielipuuhaasi syksyisin?💛