Hae tästä blogista

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Oi kevät, pääsiäinen ja punajuuret!

Vihdoinkin talvi alkaa väistyä!

Pian voi jo ideoida tulevaa kesää ja askarteluja. Mutta sitä ennen on pääsiäinen ja se on ainakin minulle aina sellainen "virallinen" kevään alku ja vappu on varsinainen pamaus. Kuitsille on kerääntynyt pienoinen pääsiäiskoristeiden ja kukkien hässäkkä.





Saa taas kaivaa esille tipoittain Italiasta tuodut pääsiäismunat (painavia), keramiikkakukon ja kevätkukatkin pääsevät esille. Pääsiäistä on kivaa laittaa, vaikka varsinaisia traditioita ei meidän perheellä ole, siitä pitivät vuorotyöt huolen. Oli kuitenkin rairuohoa, pääsiäismunia ja jotakin pientä aina.

Pupun, joka pitelee keramiikkamunia, löysin Mosa interiors -liikkeestä Helsingin Malmin kupeesta, Mosabackasta. Jänö oli kovin harmaa, joten töpöttelin sen valkoisella kalkkimaalilla. Heh, taitaa olla talviturkki kylläkin, mutta nätimpi.





Muutama päivä sitten tein uunissa punajuuripaistoksen. Se on niin hyvä ja värikäs ruoka ja kuten tykkään, syntyy käden käänteessä. Tämä on kiva lisukeruoka vaikkapa juuri pääsiäisenä, sillä vuohenjuusto ja punajuuren maku sopivat vaikkapa lampaan kanssa. Jos haluaa extrahyvää, voi mukaan ripotella vaikkapa pähkinäsekoitusta. Tämä ruoka on monelle tuttu, mutta sitä tulee aika harvoin laitettua.

Punajuuripaistos.



- uuniin vasta matkalla...


Tarvitset uunivuoan ja leivinpaperia (helpottaa putsausta) ja foliota.

Keitettyjä ja kuorittuja punajuuria.

Créme Bonjourin Chevre-juustoa tai vuohenjuustoa.

Balsamicosiirappia.

Suolaa ja pippuria.

Uuni 200 astetta.

Paloittele punajuuret, laita ne paperoituun vuokaan (pohja....helpottaa putsausta) ja murenna tai lusikoi tuorejuustoa pinnalle. Suolaa ja pippuria maltillisesti mukaan. Puserra nauhana balsamico-siirappia haluamasi määrä pinnalle. 
Leikkaa foliosta kansi ja laita siihen haarukalla reikiä. 
Paista noin 20-25 minuuttia 180-200 astetta ja poista sitten folio. Paista edelleen kunnes juusto ja punajuuret ovat saaneet väriä. 


Hyvää pääsiäsitä kaikille! 💛

Ilahdun kommentteistasi jos sinulla on aikaa pari riviä minulle laittaa. Siitä on apua kun suunnittelen uusia juttuja ja se on mukavaa! 💚

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Jippii, remontti (lähes) valmis!

Hei!

Remontti saatiin lähes valmiiksi ja sitten lähdettiin lomailemaan Kanarialle kaiken ahertamisen jälkeen. Siitä jälleen tämä hiljaiselo, joten aloitan jälleen kirjoitukseni anteeksi pyydellen. Matkan jälkeen oli kivaa palata "uuteen" kotiin ja jopa kevään tulo oli ottanut pikkuisen vauhtia. Matkan aikana pihatien hirvitysjäämöykytkin olivat sulaneet. Hienoa! Talvi on selätetty (niin toivon)!




On niin mukavaa alkaa sisustaa kotia kesäisempään asuun kun on koittanut valoisampi aika, sekä sisällä, että ulkona. Tuskin maltan kesää odottaa! Yläkerran käytävän lipaston päällinen onkin jo beach-tunnelmissa. Mukana Riviera Maison ja hieman muutakin, sekoitellen kuten tapanani on.





Käytävän ikkuna odottelee jo ostettua sälekaihdinta, joka tuo lisää rantatunnelmaa ja yksityisyyttä. Lipastollekin on uusia suunnitelmia, mutta meneehän tuo vielä toistaiseksi. Lipaston takana oleva seinä on valkoista puuvaakapaneelia, joka ostettiin Bauhausista valmiiksi maalattuna. Se helpotti kummasti kun oli paljon tekemistä.




Joskus voi nikseillä tehdä edullisia sisustusratkaisuja. Olen ihastunut kovasti Lexington companyn (Ruotsi) Long Island-sisustustyyliin. Tuo tyyli sopii meille, koska asumme meren läheisyydessä ja maalla. Lexingtonin kuvastolehtisissä on usein kokosivun tunnelmakuvia ja aina joskus joku niistä päätyy seinälle raameihin (tämä on yhdestä vanhasta kuvastosta). Ne ovat mielestäni hienoja pikkutauluina ja käyvät yksiin muun tyylin kanssa, vaikka en haluakaan orjallisesti minkään valmistajan juttuja noudatella. Persoonallisuuttakin pitää mahduttaa mukaan.



Alakerta mullistui ja raikastui. Ensin haaveilin aulassa olevaan oveen niin huudossa olevaa ja meillekin Amerikasta rantautunutta "ladon ovea", mutta sitten muutin mieleni, sillä se olisi peittänyt kauniin paneloidun seinän.




Porrasaula on nyt mukava musiikkikeskus. Rahi muuttaa kuistille, sitten kun siellä lämpenee. Äidiltä perityt valaisimien jalat saivat jo joku vuosi sitten Riviera Maisonin varjostimet ja vaikka lampun osat ovat eri vuosituhannelta, ne sopivat mielestäni yhteen varsin kivasti. Kromi toistuu Ikean (vanhoissa) kehyksissä ja toinen tauluista on matkamuisto Amerikasta.




Nyt siis oli hyvä syy ripustaa paraatipaikalle nelisen vuotta sitten USA:n Key Westistä tuoma majakkamuseosta ostettu printti. Reissusta sinne kirjoittelin jo aikaisemmin Key Lime pie-reseptin kera. Se löytyy viimevuoden julkaisuista.




Valkoisen lisäksi meillä on myös harmaan ja siniharmaan sävyjä, joista jo aikaisemmissa julkaisuissani kerroin. Hauska sattuma oli, että ruokapöydän tuolien jalat ovat ihan saman väriset kuin olohuoneen seinät! Tuolit on ostettu vuosi sitten helsinkiläisestä Aada-sisustus- ja huonekaluliikkeestä. Matto, jollainen on myös sohvaryhmän luona löytyi Ikean poistomyynnistä (kuviolla jota olin etsistekellyt!) ja on käännettävä, jolloin vaikkapa kesäksi voi kääntää vaaleamman puolen esille. Singerin jalat maalasin jo vuosia sitten vaalean harmaaksi ja mies "lankutti" niille ikkunapöydän, joka maalattiin kiiltävän valkoiseksdi jo tuolloin.
Ikean vitriinikaappien taustassa toistuu lautaefekti. Soikeaksikin muuttuva pöytä on ostettu aikoinaan häälahjarahoilla.
Ihan paras juttu oli katon maalaaminen puusta valkoiseski! Suosittelen.

Takka ennen:




Olohuoneen takkakin muuttui. Mantteli on vielä työn alla (puuta), mutta kaiken kaikkiaan valkoistus iski siihen. Kun talo rakennettiin 90-luvulla, oli raha tiukassa, eivätkä laattavalikoimat olleet kovin runsaat vielä ja erikoislaatat olivat aika kalliita. Päädyimme silloin, silloista Laura Ashleyn boordin sinisyyttä peilaaviin sinisiin kylppärin kaakeleihin. Silloin ne näyttivät hyville, mutta myöhemmin ne saivat aina minussa aikaan tunteen, että ne kuuluivat paremminkin ihan toiseen huoneeseen kuin olohuoneeseen.
Nykyiset valkoiset laatat on viistottu samoin, kuin metrolaatat usein, vaikka ovatkin neliskulmaiset. Ne toistavat keittiön metrolaattoja tyyliltään.

Takka jälkeen:








Äidiltä perityn kulmakaapin maalasin jo vuosia sitten vitivalkoiseksi ja hieman vitsinäkin tilasin siihen juuri nämä kirjaimet kun mietin sopivan pituista tekstiä. Kuten jo mainitsin, tykkään Long Island tyylistä ja lisäksi haaveilen, että joskus pääsisin käymään Hamptonsissa. Vuosia sitten New Yorkin reissulla asustelimme Hampton Inn -ketjun hotellista ja siksi vähän ehkä skitsinäkin "matkamuistona" teksti muistuttaa tuosta kivasta matkasta. Eli moni asia on nivottu yhteen...elämän ei tarvitse aina olla niin vakavaa! Kaappi kaiken kaikkiaan näyttää nyt paljon paremmalta olohuoneen päädyn vaakapaneloitua seinää vasten, kuin vanhojen tapettien kanssa, vaikka onkin ihan tavallinen standardi-kulmakaappi. Somistelin sen sitten rantatalo/country-tunnelmaan sopivaksi. Vetimet on vaihdettu mustiksi maalaamisen yhteydessä.




Nyt jo suunnittelen makkarin remppaa, sen tekeminen varmasti vain siirtyy ensi talveen muiden kiireiden vuoksi.

Ihanaa kevään alkua ja kesän odotusta kaikille! 💙

Vastailen mielelläni remonttia koskeviin kysymyksiin ja olisi muutenkin jälleen kiva kuulla sinusta kommentein! 💙