Hae tästä blogista

tiistai 12. marraskuuta 2019

Vaaleansininen joulutupa, ensimmäiset joulusukat ja muita tohinoita

Hei ystävät,

olen purkittanut kurpitsoita hilloiksi, muussannut pakkaseen talvisia keittoja ja piirakoita varten, sekä tehnyt hilloketta jouluakin silmällä pitäen. Bloggailu on jäänyt hetkeksi. Joulua olen suunnitellut siinä sivussa. Ensimmäiset joulusukat ovat syntyneet pikavauhtia tv:n ääressä iltaisin.





Tupa ja keittiö ovat meillä vaaleansinivalkoisia ja ajattelin, että teenpä näihin tiloihin tänä vuonna "ranskalaisen joulun". Aloitan vaikkapa sillä.

Ostin jo muutama vuosi sitten kranssin (Lexington), joka on ollut kuistikranssina tähän asti. Nyt ajattelin laittaa sen tupaan takan koristeeksi ja ostin Helsingin Malmilla olevasta Mosa interiors liikkeestä heräteostoksena ihania vanhanaikaisia joulukoristeita, jotka kiinnitin kranssiin. Näillä pikkuaskareilla saa tehtyä valmiiksi jo aika paljon, vähän kerrallaan. Kranssi jää kuitenkin vielä odottamaan ripustamista.




Viime lauantaina olimme kahden ystävättären kanssa jouluun valmistautuvassa Vanhassa Porvoossa. Poikkesimme mm yhdessä mielikaupassani Vanille Homessa. 
Sieltä löysin Greengaten joulukoristeet (3), jotka jäävät odottamaan tuvan pikkukuusen tuontia (ylhäällä). 

Olen usein tehnyt kuusesta ns country-version, mutta nyt odotan kuusenkoristeiden aarrearkustani löytyvän muitakin pikkukuuseen sopivia vaaleansinisiä ja valkoisia koristeita. Olohuoneeseen kyllä riittää tavaraa ihan vaikka kuinka....minulla on koristeita todella paljon ja joka joulunalus sorrun vielä pariin uuteen, määrät ovat kasvaneet ihan pikkuhiljaa. Ne vain ovat niin ihania!



Ja pitihän näitä joulusukkiakin jo ommella. Ostin muutamia paloja huonekalukangasta jo viime joulukauden päätteeksi (minulla jää joulu aina jotenkin "päälle") ja yhdestä palasta sitten ompelin nämä kolme sukkaa. Sisällä on valkoinen toispuolitoppakangas. Kilikellot sointuvat väreiltään ja ovat hassusti hieman erikokoisia. Joulunahan saa olla kivaa!




Muutaman uuden kynttilänkin tein ihan herätteenä laseihin. Tein kahdenlaisia. Toinen sai lämpöisen punaisen teeman ja toinen valkoisen ja vihreän. Molemmat lasit käsittelin ensin lumimaalilla ja sitten valkoisella askartelumaalilla, jota töpöttelin sienellä lumituiskuksi pintaan. Kuvat kiinnitin jälleen suosikillani, eli découpage-lakalla. Pinnan käsittelin vielä kovalla askartelulakalla viimeistellen ja hieman glitteriliimaakin niissä kimmeltää, se näyttää hämärässä palavan kynttilän kyljessä kauniilta. Maalipinta ei sulje valoa kokonaan, vaan valo kuultaa kauniisti läpi lasipinnan.




Toinen kynttilä sai punaisen rinkulan joulunpunaisella maalilla töpöttäen ja toisen vihreä rengas näkyy kun kynttilä sytytetään, sillä se jäi "lumisateen" peittoon. Kuuset ovat servetistä ja joulupukki ja lapsi askarteluprintistä. Sellofaaniin laitoin pikkuiset joulukortit.






Ja sitten vielä,  pakettikortteja tuli taas tehtyä. Niitä kyllä liikenee kavereillekin ja voipa olla, että otan pari pussia mukaan myös meidän kylätalon joulutapahtumaan. 

Vielä ehtii joulujuttuja vaikka mitä!


Toivottavasti sait ideankipinän näistä puuhasteluistani. On aika ihanaa, että joulu on vuoden tylsimpänä aikana, eipä ole enää tylsää ollenkaan.  Aika kuluu kuin siivillä värkkäillessä pieniä kivoja juttuja. Se iso juttu, (mukaeltu) joulusiivous, kerkiää vielä odottamaan!💝

Mikä on sinun traditionaalinen joulupuuhasi? Milloin sinun kotiisi saapuu ensimmäiset merkit tulevasta joulusta? Niistä olisi todella mukavaa kuulla.💝

Hauskaa värkkäilyaikaa kaikille!

perjantai 1. marraskuuta 2019

Vintage-henkiset purkkikynttilät vanhanaikaiseen jouluun säilykepurkeista.

Hei ystävät!

Nyt kun Halloween on hissukseen hiipimässä poispäin, alkavat jouluaskartelut tulla jo  mieleen. Nehän pitää aloittaa hyvissä ajoin, silloin on mukavaa niitä kiireettömästi tehdä ja ideoinnillekin jää aikaa.
Kotona viipyvät vielä syksyn värit, mutta sisustus muuttuu pikkuhiljaa vasta paljon myöhemmin. Askartelut saa pakattua vielä odottamaan.



Mielestäni on hienoa kun itsetehty on päässyt taas kunniaan. Askarteleminen, leipominen ja ompeleminen voi olla todella terapeuttista ja sillä pääsee pois työkiireistä ihan toisenlaiseen maailmaan. Pitää vain olla liikkeellä ajoissa, eikä tehdä itselleen lisästressiä. Ja yksi asia kerrallaan! Onnistuminen tuo mielihyvää ja ajatus siitä, että ystävä, lahjan saaja on mielessä kulkee myös saajalle.





Olen jo muutamaan otteeseen tehnyt säilykepurkkeihin mm. country-jouluaiheisia ja kesä- ja sadonkorjuuaiheisia kynttilöitä. Olet ehkä niistä jo lukenutkin. Joskus vain on niin, että joku kiva idea on hauskaa toteuttaa yhä uudelleen. 
On kivaa korottaa tyhjän säilykepurkin arvoa ja tehdä siitä "laadukkaasti" hauska - tai ainakin yritystä on ollut kovasti :). Kierrättää voi monella tavalla, mutta jos yrittää laittaa vielä "pisteen iin päälle", niin se tekee askartelusta vielä hauskempaa: Vähän lisää maalia, pikkuisen ehkä glitteriä?

Tein näin: Poistin purkista kannen ja etiketin, pesin ja kuivasin hyvin. Varoin hyvin terävää suuaukon reunalieriötä kuivatessani ja litistin sen pihdeillä.

Maalasin purkin liitu- ja askartelumaalilla ja annoin kuivua hyvin. Maalasin purkkia myös sisäpuolelta, mikäli se ei sinällään ollut jo sopivan värinen. Joskus valkoinen sisäpuoli käy jo sellaisenaan, vaikka esimerkiksi tomaatti saattaa värjätä pinnan, jolloin on parasta maalata myös sisäpinta.





Kun maali oli kuivunut ja sitä oli tarpeeksi monta kerrosta, lisäsin vanhan kullan/kuparin värisellä maalilla pieniä maalitahroja tarpeellisen määrän. Tein sen käyttäen siivoukseen tarkoitetun sienen (uuden) palasta, jonka leikkasin neliömuotoon sopivan kokoiseksi.  Myös tylppä sablonipensseli käy (tai pala meikkisientä :)). Kotikonstit ovat joskus ihan parhaita kun inspis iskee!

Skannasin kiiltokuvia, servettejä ja tarroja ja printtasin sopivan kokoisia kuvia. Löysin myös netistä printattavia kuvia. Leikkasin ja kiinnitin ne liimalakalla purkkien pintaan.

Viimeistelin purkit glitteriliimalla, korostaen pienillä pilkuilla ja tehosteviivoilla printtikuvia.

VINKKI: Kuvat voi myös printata mustavalkoisina ja sitten lisätä niihin distress/leimasinväriä pyyhkien kuvien ylitse reunoilta, jolloin ne "vanhenevat". Saat erilaisen lookin!

Kun glitteriliima oli kuivunut kokonaan, pensselöin vielä kerroksen liimalakkaa kaikkialle purkkiin.

VINKKI: Purkin pohjan päiväysmerkinnän saat poistettua kynsilakanpoistoaineella helposti ja asetiinottamalla liimat etikettien jäljiltä.

Ja sitten vain valamaan purkkeihin kynttilät!





Lopuksi pakkasin kynttilät sellofaanineihin, kiinnitin valmiiksi sopivat kortit ja laitoin ne odottamaan joulua.




Hauskoja askarteluherätyksiä kaikille ja kiitos kaikista kommenteista joita olen saanut aikaisempiin postauksiini.




On aina kivaa kuulla teistä ja odottelen taas, minkälaisia ajatuksia tämä teissä herätti. 

Jos sinulla on kysyttävää askartelustani, niin ilman muuta vastaan kysymyksiisi.💝

   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***   ***

PS. Muistoja aikaisemmilta vuosilta vielä säilykepurkkikynttilöiden ideaksi:




sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Kylätalon pikkuväen helppo halloweenjuhla-askartelu ja uusintavinkkinä suklaisen herkullinen kesäkurpitsakakku.

Hei ystävät!

Pian se koittaa, hassunhauska lasten HALLOWEEN !




Hassuttelu ja hulluttelujuhla pimeimmän vuodenajan alkaessa voittaa jalansijaa pikkuhiljaa meilläkin. Kylätalolla on jälleen lasten juhla ja siihen tietysti tarvitsee uutta somistelua entisten lisäksi. Ison kummituksen silmille on tehty operaatio ja patterit on vaihdettu, joten sekin odottelee jo tyytyväisenä, että pääsisi pelottelemaan, mutta vain vähän. Paljon kaikkea järjestämistä on.

Tänävuonna, ajanpuutteenkin vuoksi, olen valmistanut nopeaa ja helppoa kahvitilan pöydän koristeeksi: Ei niin kovin peloittavat lasipurkki-kynttilähurrikaanit. Ne ovat tukevat ja tunnelmalliset pöytään, jossa istuu myös aikuisia ja tulevat käden uloittumattomiin keskelle pitkulaista kahvipöytää.




Tämän yksinkertaisempaa ei askartelu voisi olla: Muutama tulostettu kuva découpage-liimalakalla kiinni, oranssia mursketta ja suuaukkoon nauhahärpäke. Kynttilä voisi olla myös led-mutta tälläkertaa oranssit kynttilät ovat aitoja.

Kummitus kummitteli kylätalolla jo aikaisemmin (josta tuo kuva). Pikkuväen vuoksi tila ei ole ihan pimeä. Silti juhlissa on kuulemma ollut hyvin jännittävää 😊.




👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻👻


VINKKI viime vuodelta.

Jos tykkäät vaivattomasta kokkailusta. Kuten kurpitsasta, myös kesäkurpitsasta voi valmistaa monenlaista herkkua ja jopa makeaa.

Kuten Suklainen kesäkurpitsakakku, jonka ohje löytyy viimevuoden syyskuun postauksesta. Se kannattaa klikata auki.

Kakku valmistetaan siten, että kaikki ainekset pinotaan yhdellä kertaa kulhoon ja sekoitetaan sitten taikinakoukulla kerralla sekaisin! 

Jo julkaistun reseptin vinkin päätin laittaa blogiin, koska eilen leivoin tällaisen ja se oli vielä herkumpaa kuin muistin.

Ei voisi heti kuvitella, että raastettua kesäkurpitsaa voi käyttää suklaakakkuun! Mutta voi! 




Tässä  kuvia viimevuodelta ja tarjoiluehdotus, mutta kakku maistuu kyllä ihan vain sellaisenaankin vaikkapa kahvin kanssa.




Hauskaa ja kaunista lokakuun jatkoa kaikille! 👻



Laitathan tervehdyksen.... jos uskallat👻 



torstai 10. lokakuuta 2019

Askartelu Pottery Barnin hengessä ja ruukkukurpitsa-asetelma olohuoneen iloksi.

Hei kaikki ihanat lukijat!

Ei pääse mihinkään, kurpitsakausi kukoistaa ja ideaa pursuaa. Pian on kylätalolla lasten juhlat ja omakin talo teettää usia ideoita. Mitä muuta hauskankivaa tälle, muuten niin viileälle lokakuulle keksisi!




Olen jo muutaman vuoden ihaillut amerikkalaisen Pottery Barnin tapaa koristella syksyä. Valitettavasti heiltä ei pysty juuri nyt Eurooppaan tilaamaan mitään, mutta fb-sivuilla löytyy kivoja juttuja. Youtubesta mahtavia Halloween-videoita, jotka ovat mielestäni kauniita ja tyylikkäitä (ei hirveän montaa kammotusta ja nehän voi jättää aina omista ideoista pois jos ei tykkää)!  Niistä voi todellakin bongata idean jos toisenkin, vaikkapa elokuvailtaan.

Muuten, tuohon porrassyvennykseen tulee vielä paljon muutakin valaisevaa, vielä näyttää aika pimeälle, kunhan ehdin ne sinne sujautella.....

Heidän narukurpitsalyhdystään innostuin jo jonkin aikaa sitten ja vaikka omani  ei ole samanlainen  ja tein lyhdyn niistä tarvikkeista, joita minulla jo oli (en tykkää ihan suoraan matkia ja valot kyllä ostin), niin lopputuloksesta tuli ihan kiva.




Tämä lyhty on tehty 

1. vanhoista kananverkon palasista, (yksi pitkulainen ja toinen saman pituinen, mutta kapeampi keskelle tuomaan tukea), 
2. rautalangasta yhteen sitomiseen ja muotoiluun, 
3. sekä kerällisestä narua, josta en oikein osannut mitään aikaisemmin keksiä.

Jätin pohjalle ison reiän ja punoin langan ylösalas ja edestakaisin, siten että kaikki naru jäi etupuolelle eikä taakse tullut sitä laisinkaan. Vaaleammalla sitten korostin "viipaleita". 

Kananverkko kyllä kuultaa läpi, mutta se ei haittaa sillä siitä saa pimeässä vain ilmavan vaikutelman - ei siis liian tiivis "kuori". 




Piipan tein kananverkon jäännöspalasta ja ompelin sen samalla narulla kiinni kuin muukin "päällyste". Paristokäyttöiset tuikkuvalot ovat kurpitsan pinnalla osittain ja kiinnitetty rautalanganpätkin. Aika country! :)

Koska nuo pyörylät, pikkuiset ihanat koristelukurpitsat, joita vuosi sitten hankin, ovat niin söpöjä ja sympaattisia, pistelin niitä ruukkuihin keväällä hankkimieni kukkasipuliversojen kanssa. Pohjalla kukkasientä ja kuivaa meriruohoa.




Se koristaa nyt olohuoneen pöytää meriruohomaton päällä ja ruukkua kiertää jäännöskukista tehtyy kranssi.




Jos syksy synkistelee, ei anneta sen häiritä. Iloa voi jakaa itselle ja muille 💙.

Ihanan pehmoisia sisustuspäiviä kaikille!

Odottelen kivoja ideoita ja palautetta, koska on aina niin ihanaa kuulla teistä kivat blogiystävät! 💙

PS. Joko huomasit makoisat kurpitsareseptit edellisessä julkaisussa?

lauantai 5. lokakuuta 2019

Syksyn koristeluita ja viileän päivän kurpitsakeitto

Hei uudet ja tutut blogiystävät!


Syksy on viilentynyt huomattavasti ja tekee jo mieli laittaa takkaan tuli ja keitellä samettista ja pikanttia kurpitsakeittoa lämmittämään. Kodin koristelu syysasuun jatkuu...



Kuten aina näin syksyisin ihmettelen, niin kurpitsa on suuri herkku, joka taipuu niin moneen. Se hellii samettisena ja hieman makeana mieltä, kun illat alkavat kylmetä ja päivätkin tarjoavat oikullisia tuulia.

Resepti löytyy jälleen jutun lopusta ja se on tapani mukaan helppo, myös hänelle, joka ei ole kurpitsasta ennen mitään valmistanut. Kannattaa kokeilla!

Olen hiljalleen jatkanut talon koristamista ja kerron muistakin koristeista ja kivasta askartelusta lisää seuraavalla kerralla, mutta nyt en malta! 
Nyt on pakko kertoa ihanasta kranssista, jonka löysin Porvoosta ja joka on Finnmarin tuotantoa. Ilahduin hinnasta, sillä se maksoi alle 30 euroa ja on niin näyttävä, että pois alta! Kranssi sopisi myös sisälle, mutta päätin laittaa sen ulko-oveen.




Itse asiassa olin aikonut valmistaa syyskranssin itse, mutta en löytänyt kaupoista sellaisia tekokurpitsoja ja lehtioksia, joista olisin mieleiseni saanut. Kunpa noita kurpitsakoristeita askarteluja varten tulisi kauppoihin enemmän. Ehkä pikkuhiljaa, kun muukin syys/halloween-tavara on kasvussa. Oli ihana yllätys kun sitten törmäsinkin tähän kranssiin.




Toivottavasti linnut eivät pahastu, kun kranssin monet kurpitsat ja marjat eivät maistukaan....Täytynee pian viritellä jo ruokailulaudat lohdutukseksi ja jo tarpeeseen.


Mutta ruoasta puhuen, tässäpä ihanan kurpitsareseptin ohje.

Mausteinen kurpitsakeitto:

- Tarvitset kurpitsan, jonka halkaiset ja kuorit ellei se ole salaattikurpitsa. Tähän keittoon sopii mikä kurpitsa vain, jopa ufokurpitsat, vaikka butternut eli myskikurpitsa on aina se täyteläisin ja värikkäin, vaikka ei ulkoisesti. Myskikurpitsa on se hailakka kurpitsa, joka on päärynän mallinen ja se on kaikista helpoin kuoria, sillä kuori on aika pehmeä.

Voit joko kuutioida kurpitsan lihan (pienissä ei aina ole siemeniäkään) ja keitellä hissukseen kuutioita tilkassa vettä, kunnes ne ovat aivan pehmeitä. Tai laittaa kuorimatta puolikkaat uuniin, jossa ne paahtuvat pehmeiksi (parisataa astetta, puolisen tuntia, mutta kokeile).

Soseuta pehmenneet kuutiot ja pakasta ylimääräinen sose myöhemmin käytettäväksi.

- Paprika. Pilko paprikaa pieneksi

- Palsternakka. Kuori ja pilko

- Valkosipulinkynsi. Kuori ja pilko siivuiksi.

- Kanaliemikuutio tai kaksi

- Créme Bonjour paahdettu paprica-juustoa.

- Violan taco-paprikajuustoa.

Freesaa Paprikaa ja palsternakkaa tilkassa öljyä. Lisää loppuvaiheessa hetkeksi myös valkosipuli. Lisää vettä ja keitä kaikki pehmeäksi liemikuution tai kahden kera.




En ole laittanut tähän mittoja, koska jokainen voi tehdä oman keiton niin isoksi kuin haluaa ja itsekin suhteutan ainekset yleensä vähän sen mukaan, miten suuri mikäkin vihannes on. Tämän ei tarvitse olla niin tarkaa ja jokainen voi noudattaa omaa makuaankin.

Minä  tein keiton, jossa oli 4 dl kurpitsapyrettä, 1 aika iso palsternakka ja yksi aika iso suippopaprika ja 1 muhkea valkosipulin kynsi. Vettä lisäsin niin, että vihannekset peittyivät ja viitisen senttiä yli. Reilut puolipurkkia kutakin juustoa laitoin melko aikaisessa vaiheessa jo joukkoon. 1,5 liemikuutiota. Ja lopuksi kaikki soseeksi surrur! Tuosta tuli 6  isoa lautasellista keittoa.

Lisää tarvittaessa suolaa vasta, kun keitto on kokonaan valmis. Sipulia ja porkkanaa, tai bataattia en laittaisi, sillä ne tekevät keitosta liian makean.

Jos kaipaat lisäpotkua, voi keittoon lisätä cayenea tai vaikkapa ripauksen valmista tacomaustetta, jos haluat oikaista hieman.

Itse nautin keiton, salaattisiemensekoituksen ja paahdetun (valmis) sipulin kera. Ne toivat samettiselle keitolle hieman rousketta.


VINKKI: Kannattaa valmistaa uunissa myös täytettyjä kurpitsoita. Niihin käyvät sienet tai jauheliha...esimerkiksi. Pienet myskikurpitsat  ovat tässä aivan ylivetoja ja täyteläisiä. 
Tåmå resepti "Sienestäjän myskikurpitsa Fiorentina (lennokkaasta nimestä huolimatta ei vaikea ja voidaan todellakin käyttää myös jauhelihaa :) ). Syyskuu 2017.

.




Lämmintä syksyä kaikille, tavalla tai toisella! 🎃🎃🎃 
Onko sinulla jokin mielikurpitsaresepti? Kuulisin siitä mielelläni. 💜









keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Kurpitsa vieköön! Syksyn kuulumisia ja uusintana ihana Pumpkin Cheesecake.

Hei blogiystävät!

Sieltä se taas tupsahti, syksy! Olen ollut vähän hissukseen kun syyshommelit ja pikkuiset reissut ja tapahtumat ovat vieneet aikaani, mutta täällä ollaan, kurpitsoineen päivineen. Pistin tuonne alemmaksi  ensialkuun uusintana ohjeen Kurpitsajuustokakulle, jonka julkaisin viime syksynä, koska se on taas ajankohtainen ja moni aprikoi, että mitähän tuosta kurpitsasta voisi valmistaa herkuksi.




Nyt saakin käyttää kekseliäisyyttä, sillä kurpitsasatomme oli melkoinen. Ajattelin laittaa useammankin kurpitsareseptin, jos vain ehdin, myös seuraavissa postauksissa, sillä kurpitsa taipuu niin moneksi. Koskaan ei meille kurpitsoja ole tullut näin mahtavasti, vaikka kesän vaihteleva sää pisti ihmettelemään, että tuleeko kurpitsoita laisinkaan. Kun kylmät yöt tulivat jo aikaisin, pitikin olla tarkkana. Kun lehdet "luttanoituivat " hallan voimasta, oli aika kerätä kaikki pyörylät kypsymään oransseiksi saunamökkiin kovalevyjen päälle, jolloin pakkanen ei pure. Kunhan hieman lämpenisi, voisin koristella niillä meidän isomman kuistin syysasuun. Kurpitsatkin varmaan tykkäisivät.






Nyt koristelin pikkukuistin, joka toimii arkena kulkuväylänä suoraan keittiöön. Pikkukuistia on ihanaa koristella aina sesongin mukaan. Pitää ottaa keljuistakin keleistä kaikki irti, eikä luovuttaa jo ennen talvea (huh!).




Ihanan pikkukranssin löysin Tuomarinkylän kartanolta Helsingissä Country White-sisustusmyymälästä. Ruusut ja muut pikkukukat  ovat Koiramäen pajutallilta Tuusulan ja Vantaan rajalta ja omista varastoistani. Kynttilä antaa vadelmaista tuoksua, muistona kesästä. Koristekurpitsat kypsyvät oransseiksi korissa.



Tässä lupaamani uusintaresepti Pumpkin cheesecake:

JUUSTOKAKKU on heikkouteni. Pahinta on, että nimenomaan se New York-versio, jossa on PALJON juustoa, on minulle oikea juustokakku.

RESEPTI:

Tarvitset 2-3 dl kurpitsapyrettä.
Itse teen pyreen niin, että joko keittelen kurpitsakuutioita vähäisessä vesimäärässä pehmeiksi ja soseutan ne tai laitan ilman siemeniä kurpitsan puolikkaan tai kuutioina paahtumaan uuniin niin kauaksi aikaa, että "lihat" irtoavat lusikoiden, hieman jäähtyneenä sitten soseutan. Butternut (päärynan mallinen hailakka) on paras tähän tarkoitukseen, mutta muutkin käyvät.

Juustoa!

4 normaalikokoista rasiaa Philadelphia juustoa + 1 Violan vaniljajuustorasia. Anna pehmieä huoneen lämmössä silläaikaa kun puuhailet muita kakkuun liittyviä juttuja.

Lisäksi täytteeseen tulee 


4 kananmunaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 tl kanelia 
1 tltl jauhettua inkivääriä
3-4 tl vehnäjauhoja. 
Voit lisätä myös pikkuripauksen elintarvikeväriä jos haluat oranssimman kakun.

Sekoita kurpitsapyree, sokeri ja juustot (1 kerrallaan) talouskoneella. Mausta ja lisää vehnäjauhot. Lisää kananmunat 1 kerrallaan ja anna koneen käydä kunnes seos on tasainen.

Rengasvuoka - pingota leivinpaperi pohjalle ja leikkaa reunat pois. Voitele reunat.

Digestive-keksejä pohjaksi.


Murskaa 14-16 keksiä. Osan voit korvata piparkakuilla! Lisää pari ruokalusikallista sokeria, pölläytä mukaan kanelia ja inkivääriä maustepurkista. Rouheen ei tarvitse olla tasaista, sinne ne oikenevat palasetkin paistettaessa joukkoon. 

100 g sulaa voita.

Sekoittele kaikki yhteen kulhossa ja taputtele vuoan pohjalle.

Kumoa täyte paistovuokaan keksipohjan päälle.

Paista toiseksi alimmalla hyllyllä 200 asteessa 40 minuuttia. 

Pudota sitten asteet 170 asteeseen ja paista vielä 15-20 minuuttia uunista riippuen. 
Kokeile tikulla onko täyte hyytynyt ja paista vielä ellei näim ole. Kakku ruskettuu hieman. 
Kun täyte on hyytynyt, nollaa uuni ja aukaise uuniluukku kunnolla raolleen ja anna kakun hissukseen jäähtyä uunissa noin 20-30 minuuttia, tällöin täyte ei halkeile (yleensä). 

Jäähdytä, viilennä ja nauti kylmänä!



- Kuva on viimevuoden julkaisusta

Toivotan kaikikille oikein ihanaa syyskuun loppua ja lokakuun alkua. Olisi jälleen kivaa kuulla sinusta! 💜💜💜🎃🎃🎃




keskiviikko 21. elokuuta 2019

Tilkkuilua - pikkuinen peitto ja vähän isompiakin...

Hei!

Eräänä kesäisenä päivänä ystävä pyysi minua tekemään pikkuiselle vauvalle peiton 💜. Vielä ei tiedetä onko tulokas tyttö vai poika, joten peitosta piti tulla sellainen, että se sopii kummallekin. Ajattelin jakaa tämän teille kivat blogiystävät, jos vaikka olet ajatellut joskus innostua tilkkuilusta. Pieni peitto on kiva käsitellä ommellessa.




Olen tilkkupeittoja tehnyt vuosien mittaan monenkokoisia ja monen näköisiä. Aloitan pikkupeitolla ja alhaalla on juttua hieman isommistakin. Mielikuvioni on hirsimökki, joka on aika yksinkertainen, vaikka valmiina näyttääkin monimutkaiselle. Ei kannata pelästyä, ohjeita löytyy kun luet vähän pidemmälle. On mukavaa sovitella monenkokoisia kangaspaloja toisiinsa, jolloin pienetkin palaset voi hyödyntää.

Kankaat valitsen yleensä siten, että vaikka paksuudessa saattaa olla hienoisia eroja, niin olisi hyvä jos pestäessä ne kaikki sietäisivät samaa lämpötilaa. Puuvillasta ja puuvillasekoitteista pidän, ne sietävät kaikki 40 astetta.




Idea on tämä. Mieti minkäkokoisia paloja haluat valmiiseen peittoon. Tee sabluuna vaikka pahvista, joka on 1,5 cm leveämpi kuin haluttu mitta. Itse käytin 10 cm x 10 cm, ruutua. 

Leikkaa neliöitä pitkästä suikaleesta, niin monta kuin tarvitset (tässä peitossa oli 12 kpl). Neliöt (tulevat kuvion keskelle) voivat olla saman- tai erivärisiä.
Revi tai leikkaa saman levyisiä (kuin neliöt) suikaleita erikuvioisista kankaista. 

Aseta kuvion keskusneliö "kuvapuoli" ylöspäin ja sen päälle mieleisesti suikalekangas "naamalleen" eli vastakkain. Älä vielä leikkaa pitkulaista palaa poikki. Ompele pitkästä reunasta neliön reunaan kiinni. Käännä ympäri ja huomaat mistä pitää poikkaista eli leikkaa vasta nyt, se on helpompaa näin. Ei haittaa jos ompelet yli, se jää seuraavaksi sitten kyllä piiloon ja katkaisukohta tulee torpattua seuraavan suikaleen kohdalla, jolloin ommel ei purkaudu. hauskinta on se, ettei näitä ompeluksia tarvitse päätellä. Langanpätkätkin jäävät piiloon.




Aukaise jo ommellut kaksi palaa (kuin kirja) ja jatka samaan malliin, kiertäen aina uudella suikalepalalla neliön ympäri keskusneliötä. Ompele niin monta kierrosta kuin haluat. Voit itse siis päättää kuinka isoja ruutukokonaisuuksia teet. Kerros kerroksella pitkulaisten tilkkujen pituus kasvaa.

Tässä on mahdollisuus jaotella eli laittaa myös esim kaksi tummaa suikaletta peräkkäin ja sitten kaksi vaaleaa peräkkäin, jolloin valmiita neliöitä pyörittäessä kuviot ryhmittyvät puolilleen joko vaaleiksi tai tummiiksi  ja kootessa vinoraidoiksi tai toisinpäin pyörittäen ja yhdistäen palasia salmiakkivuvioiksi.

Itse laitoin kaikki sekaisin ilman järjestystä. Ainoastaan katsoin, ettei valmiita ruutuja yhdistettäessä tulisi kahta samanlaista kangasta rinnakkain. Siltä välttyy kun laittaa aina valmiin ruudun lattialle ja lisää viereen seuraavan.




Tässä ruudut, joissa keskusneliön ympäri ompelin vain yhden kierroksen, EIVÄT tuossa kuvassa ole vielä yhteen ommeltuja. Vauveli sai hempeän värisen peiton.

Mikäli peitto tuntuu vähän hataralta, jopa epätoivoisen hontelolta tässä vaiheessa, ei huolta. Ulkonäkö muuttuu ratkaisevasti heti kun tikkikangas on kiinnitetty. Itse tykkään ommella jostakin sopivasta isommasta palasta reunuksen, joka on saman levyinen kuin muutkin palat, se "kokoaa" ja rauhoittaa tilkkukimaran kivasti.

Ostan aina yksipuolista tikkikangasta, eli valmiiksi tikattua, jossa toisella puolella on vanu. Se on ihanan kuohkeaa ja sitä on helppo käsitellä ja ommella, eikä se ole kamalan kallista.

Tässä on sinisävyinen isompi peitto toteutettu samalla kuviotekniikalla, vaikkapa torkkupeitoksi. Otin siitä kuvia, joista saattaa olla apua.

Yksi neliö ommeltuna  (kaksi kiertävää kerrosta):




Peiton reunus väärältä puolelta kulmassa:




Sininen torkku/picknickpeitto:




Konsti 1: Kun olet ommellut kaikki ruudut yhteen, levitä peitto väärinpäin lattialle. Aseta tikkikangas peiton päälle siten, että se peittää koko peiton, paitsi kahta reunusta (yksi pitkäsivu ja yksi lyhyt sivu), sillälailla saat sopivan kokoisen palan ja voit ommellessa kääntää jokaisen reunuksen tikkikankaan yli kääntöpuolelle.

Konsti 2: Kun olet asettanut väärinpäin olevan peiton päälle tikkikankaan ja leikannut siitä sopivan kokoisen, siirrä tikki oikeisiin asemiin kiinnittämistä varten. Jotta peittoa on helppo käsitellä, kiinnitä kankaat yhteen yltympäriinsä keskeltä "hirvittävällä määrällä" hakaneuloja. Ne eivät pistele ja pitävät peiton paikallaan.

Käännä reunat tikkikankaan päälle kahdesti nuppineuloin. Itse ompelen ne kiinni käsin, koska alempi ommel harvoin tulee paraatipuolelle ihan suoraan (ainakaan minulla) koneella ommeltaessa.

Voit sitten tikata (käsin, ellei erikoisompelukonetta tätä varten ole) kaikki saumoja myöten viimeistelynä, mutta itse teen useimmiten niin, että vaikka telkkaria katsellessani omelen tikkipistoin pienimmät keskusruudut kiinni, etteivät kankaat "liepu". Se käy aika nopeastikin. Irroita hakaneulat vasta viimeiseksi.

Tämän isohkon peiton taas tikkasin käsin muodostaen raitoja. Se on ollut meillä rantapeittona. Tikit laitoin pari milliä suuntaansa saumasta poispäin. Idea tuli  Lexingtonin peitosta muutaman vuoden takaa ruutukankailla toteutettuna. Siniset ja punaiset palat muodostavat Amerikan lipun vihjeen. Tässä on aika monta miesten paitaa.





Tuo  hirsimökkihässäkkä kuulostaa monimutakaiselle, mutta ihan oikeasti se ei sitä ole. Kokeile vaikka paperilla ensin, leikkaa palasia ja näet kyllä heti miten se käy. Itse en edes yritä ommella vaatteita (enää!), koska olen siinä ihan tumpelo, mutta tämä sujuu, joten uskallat kyllä.

Ompeluiloa!💜 

Otan mielelläni taas kommentteja jos ehdit laittaa ja vastaan kysymyksiinkin tosimielelläni 💜.