Hae tästä blogista

maanantai 26. helmikuuta 2018

Ihanan pehmeä italialainen vuokaleipä Focaccia.

Hei blogiystävät!

Talvipakkanen vetää hellan ääreen kokeilemaan juttuja, jotka ovat olleet odotuksella. Päätin leipoa Focaccian (fokazza), jota olen joskus syönyt, mutta en ole koskaan leiponut.

Alkuperäisreseptiä voi muunnella moneksi - olette varmasti huomanneet, että siitä tykkään ruoanlaitosta, muuntelusta - ja itse valitsin tällaisen fuusioleivän, sillä siinä on mukana fetaa, mutta voisi olla myös vuohenjuustoa tai mozzarellaa. Sipuli olisi kieltämättä tehnyt hyvää!

Siitä tuli tällainen:






Leivästä tuli aika paksu, mutta hyvin pehmeä, melkein kuin hattaraa! Tämä siitä huolimatta, että pihistelin öljyssä jä käytin niitä aineksia, joita minulla sattui olemaan.

Tein aivan perusleivän ja alkuperäisessä reseptissä olikin sitruunalla maustettua oliiviöljyä, valkosipulia ja punasipulia yms. Silti leivästä tuli todella maukas, vaikka oikaisinkin aika rajusti. Leipä säilyi pehmeänä jääkaapissa seuraavaan päivään, jolloin lämmittelin sitä mikrossa ja se oli kuin juuri uunista otettu.




VINKKI: Jos leivän paistaa laakeammalla vuoalla tai syvällä uunipellillä, voi sen leikata pieniksi ruuduiksi (pizzapyörällä?), joissa keskellä on "sattuma". Silloin se käy naposteltavasta, vaikka elokuvaillassa. Huomioi silloin ohkaisemman leivän paistoaika!

Focaccian simppeli versio:

3,5 dl lämmintä vettä
7-8 dl vehnäjauhoja (laitoin joukkoon sämpyläjauhoja ja kaurahiutaleitakin)
1 pussi kuivahiivaa (11g) sekoitetaan jauhoihin
2 tl suolaa
puoli rkl hunajaa tai siirappia
puoli dl oliiviöljyä

(Suolaa ja rosmariinia pinnalle ennen uuniin laittamista)

Sekoita kaikki talouskoneella ja vaivaa 5-7 minuuttia. Taikinan tulee olla kimmoisaa, mutta ei liian tiivistä, lähes tarttuvaa.

Anna nousta 30 min lämpöisessä.

Starttaa uuni 250 asteeseen kun taikina on noussut.

Vuoraa uunivuoka (Itselläni teflonlasagnevuoka) leivinpaperilla ja voitele sitä hieman öljyllä. (Alkuperäisessä ohjeessa oli runsaasti öljyä, mutta se ei ollut tarpeen, hyvä tuli vähemmälläkin).

Kumoa taikina vuokaan ja painele se tasaiseksi. Tee kuoppia ja paina niihin mitä haluat - itse laitoin puolitettuja kirsikkatomaatteja, fetaa ja mustia oliiveja.

Anna nousta taas 30 min. Voitele tai spray-öljytä taikinaa ja pipottele karkeaa suolaa pinnalle tai mielimakusuolaasi ja rosmariinin neulasia.

Paista 12-15 min. kunnes leipä on kullankeltaisenruskea.

VINKKI 2: Voit korvata taikinan oliiviöljyn aurinkokuivattujen tomaattien öljyllä. Taikinan joukkoon voi laittaa myös tapenadea tai muuta makua tuovaa ainesosaa. Miltähän maisuisi jos öljyn korvaisi punaisella pestolla? 

                                     *****
Onko sinulla joku kiva focacca-versio?

💚 Kivaa ja lämpöistä viikkoa kaikille, pakkasista huolimatta 💚

torstai 22. helmikuuta 2018

Kesäunelmointia. Kuuden kuvan haaste vastaanotettu.

Hei kaikki,

otin vastaan Liisan kotona-blogin kesäkuvahaasteen: 6 kesäkuvaa. Tässä tulokset nyt hankien keskeltä!



Näkymä pihan reunalta naapurin rypsipellolle viime heinäkuussa.

Kesä 2017 ei tarjonnut kovinkaan kuumia kesäpäiviä, mutta väriloisto oli kohdallaan.

Tontillamme kukkii samalla reunalla joka vuosi Sininen liekki. Kukkia kasvaa villinä isoja ja pieniä ja jotkut haarautuvat moneksi. Se ei suostu istutettavaksi, vaan kasvaa miten haluaa.

Kontrasti rypsipellon keltaista vasten oli huikean kaunis.




















Viime kesänä kävimme Ahvenanmaalla, joka tarjosi Eckerössä pittoreskejä  herkkuhetkiä. Suklaakauppa ja sen vieressä kiva lounasravintola. Molemmissa ystävällinen ja sydämellinen henkilökunta!





Kuistilla on kivaa nauttia kesästä suojassa kun merituuli on viileä. Kuisti on mielipaikkani kesäisin muutenkin ja odotankin talvisin jo auringon lämpöä!



Pidän kovasti laventeleista. Tämä yksilö on monta kesää jo nähnyt. Kun syksy tulee, kaivan kaikki laventelit perunamaalle ja myös jonnekin muualle, jotta niistä ainakin joku selviäisi talven yli. Keväällä leikkaan kuivat oksat mataliksi (jotkut ovat aika paksuja ja puisiakin). Kasvu on aika hidasta, mutta niin vain tämäkin on jo aika jättiläinen ja antaa yhä ihanaa tuoksua ja kauniita kukintoja. Saapa nähdä vieläkö se tulevana kesänä kukkii.



Viime kesänä tartuin taas spraymaalipurkkiin. Pari vanhempaa tuikkua ja muutama simpukkakin sai kromin värin. Tarjottimelle hienoa hiekkaa ja muita merellisiä esineitä ja beach-tunnelma oli valmis. 

*******       *******       *******       *******       *******       *******

Käy kurkistamassa viimekesän juttuja, siellä on mm jäätelöjälkkäri, joka sopii myös pääsiäsiseen! 


Mukavaa kesän odotusta kaikille, tässä oli tällainen "välipala"! 💜

Tartu sinäkin haasteeseen ja jaa kivoja kesäjuttuja!

perjantai 16. helmikuuta 2018

Talvipäivän sekalaisia mietteitä

Hei blogiystävät,

olen viettänyt hieman hiljaiseloa sairastelun vuoksi. Teki mieleni tehdä yksi päivitys, vaikka taitaapa sohva kutsua tämän jälkeen taas. Talvi jatkuu, mutta valo lisääntyy joka päivä, joka on kuin lupaus tulevasta.





Vielä on lunta jopa portailla ja "laakeripuissa" viipyvät tuikkuvalot vielä maaliskuun alkuun saakka. Nuo puut, joista jo joskus aikaisemminkin on ollut juttua, ovat hauskat siitä, että muistuttavat niin kovin oikeita, että eräs ystävä kerran tokaisi, kuinka on jännää, että kestävät noin hyvin pakkasia! :). 


Moni ajattelee, etteivät tekokasvit ole kivoja, mutta niitä saa nykyään niin luonnollisen oloisina, että ne täyttävät mukavasti vihreän kaipuuta kun ne vain sijoittaa taitavasti. Joukkoon voi sitten aina laittaa oikeita, kuten tässä ovat kanervat.


Herneenversot kasvavat jo purkeissa ikkunalla ja odottelevat salaatteihin pääsyä.







Istutukset teen niin, että ostan pussillisen soppaherneitä (edullisia ja runsaasti yhdessä pussissa), pistän ne veteen likoamaan muutamaksi tunniksi ja sitten laitan niitä sikinsokin mullan joukkoon. Kastelen kosteaksi ja kelmutan siten, että jätän kelmutuksen auki yhdeltä reunalta ilmanvaihdon vuoksi kunnes versot kasvavat. Seuraavana ovat vuorossa auringonkukan versot (anteeksi linnut, lainaan vain vähän :) ).



Haluaisin myös esitellä pari viikkoa sitten tekemäni löydön. Tämä postilaatikko, joka ei tekstinsä mukaan ole tarkoitettu lehdille laisinkaan :), nökötti K-Raudan löytöpöydällä. Se tulee keväämmällä syksyllä remontoidulle pikkukuistille hiihtotaulun (kirppislöytö) sijaan. Luukutkin toimivat, joten jotakin kivaa voi siinä säilyttääkin. :)





Nyt vielä, talvisomisteena, kuistilla on tämä hiihtoaiheinen taulu.




Sitten haluan vielä esitellä LUOTTOMAUSTEENI. Tämä on peräisin sisustusliikkeestä, jotka monet näyttävät myyvän näitä ruotsalaisen Nicolas Vahén tuotteita. Tämä nimenomainen mauste on parmesaani-basilika-merisuola ja se on niin monikäyttöinen. Korkki on rouhimismylly! 




Mauste sopii paitsi italialaisiin ruokiin, myös salaatteihin, munakkaisiin ja vaikka mihin. Maku on hienostunut, ei päällekäyvä, joka on yllättävää, sillä aineosat ovat itsessään aika tyrmääviä. Sillä voi maustaa perunaruuat ja risotot ja tietysti mozzarellan ja tomaatin. Se sopii töröttämään lisämausteeksi ruokapöytään kun on vieraita ja siitä saa mukavan keskustelunaiheenkin. Mikä parasta se säilyy pitkästi yli parasta ennen päivän (olisikohan suolan ansioista?). Ei ihan halpa, mutta kestää ikuisuuden. Suosittelen! 

VINKKI: Vahélta on myös suosikkihilloni mango-kookos :). Upea aamiaishillo - vähän luksusta arkiaamuun :). Hänen tuotteensa ovat mitä parhaita viemisiä 

myös.

Älkää upotko lumeen ystävät! Palataan taas asiaan, kunhan saan itseni hieman parempaan kuntoon. Eiköhän se tästä 💙








torstai 8. helmikuuta 2018

Juureskeitto ja laatikkoleikki.

Hei aloitan vaikka keitosta.

Tein eräänä päivänä juureskeiton, jossa oli soseutettuna suolan, pippurin  ja liemikuution kanssa 4 perunaa, yksi kokonainen palsternakka ja aika iso sipuli. Kuorin ja pilkoin kaikki ja keitin kaiken pehmeäksi.  Mukaan laitoin yhden purkillisen 4% kevyt ja paksu-kermaa (, koska haluaisin itse olla mielummin kevyt kuin paksu :) ). Soseutin kaikki sauvasekoittimella. Tuli oikein hyvä keitto talvipäivän lämmikkeeksi - kokeilemallahan nämä monesti syntyvät.

Muistin sitten reseptin, jonka sain jo vuosia sitten anopiltani, hän oli sen joltakin ystävältään joskus saanut. Haluan ehdottomasti jakaa tämän reseptin kanssanne!




Tämä keitto on periaatteeltaan lähestulkoon sama kuin ylhäällä, mutta siinä on lisänä sinihomejuustoa ym eli aineita on paljon enemmän. Se on varsin ylellisen makuinen ja ollut meillä monesti vierasruokana alkukeittona. Menisi kyllä muutenkin!




 Juureskeitto

2rkl öljyä
1-2 sipulia
1-2 valkosipulin kynttä
1 purjo
4-5 perunaa
1 palsternakka
1 l vettä
1 liha- tai kanaliemikuutio
1/4 tl valkopippuria
1 tl oreganoa
50-70 g sinihomejuustoa
1 prk smetanaa tai kermaa

Pilko kaikki kasvikset pieneksi. Kuullota öljyssä. Kaada mukaan vesi ja murenna liemikuutio. Keittele täysin kypsiksi. Lisää mausteet ja sinihomejuusto. Soseuta. Sekoita joukkoon smetana.

(Ripottele valmiin keiton pinnalle ruohosipuli ja persiljasilppua)




Puinen laatikko:

Askartelusormet syyhysivät ja kun törmäsin Bauhaussissa tähän laatikkoon, niin asia oli selvä.

Laatikko oli aivan käsittelemätön ja hieman pölyinenkin, joten ensimmäiseksi puhdistin sen kostealla liinalla ja jätin sen kuivumaan.




Minulla oli viime kesältä jäljellä purkissa vielä ruskeaa puuöljyä, joten kääräisin hihat ja öljysin laatikon.




Öljy on hyvin juoksevaa, joten suojasin pöydän hyvin. Katkuakin on jonkin verran, joten sisällä maalatessa tähän vuodenaikaan kannattaa miettiä aloitusta, ellei ole mahdollisuutta vetää väliovea kiinni ja jättää öljyttyä esinettä kuivumaan rauhassa.

Öljy on riittoisaa ja sitä jäi yhä. Maalauskerrosten välillä pujotin pensselin aina tiukasti kertakättökäsineen sisälle ja siellä se sitten säilyi seuraavaan maalauskertaan asti putsaamatta. 

Öljyn kuivuminen/kerros kestää muutaman tunnin. Tasainen jälki tulee yllättävän helposti.


Tässä on jälki yhden kerroksen jälkeen. Vielä ei värissä ole paljoakaan eroa kun puu imaisee ensikerroksen sisälleen.




Ja tässä on laatikko valmis neljän kerroksen öljyämisen jälkeen. Jos aurinko sitten haalistaa sitä kovin, voi puuöljyä lisätä uuden kerroksen, jolloin väri taas palautuu. Laatikossa on nyt pari LED-kynttilää ja leikisti "oikeita" pikkupuita ;) . 




Kesällä kun spray-maalit suhisevat, saatan maalata pari vanhaa lusikkaa mustaksi ja kiinnittää ne laatikon kylkeen.....tai jotakin, sen näkee sitten.

Reunukseen voisi myös kiinnittää letitettyä tervanarua, mutta sekin saa vielä odottaa ja voipa olla etten laitakaan mitään... :)

Vinkki: Puuöljyllä voi kunnostaa myös vanhoja koreja.

Mukavia talvipäiviä kaikille, pysykää lämpiminä! Joko sinun askartelusormiasi kolotaa? 


***************************************************************











torstai 1. helmikuuta 2018

Kevyet nyytit riisipaperista

Hei! 

Täällä meillä kevennys jatkuu... Ovatko aasialaiset herkulliset riisipaperinyytit sinulle tuttuja? 

Nyytit valmistuivat näin:

Ensin tein wokin vähässä ölyssä ja tuhdeilla mausteilla. Tällä kertaa proteiiniksi laitoin lohta ja katkarapuja ja seuraavalla kerralla taidan laittaa kanaa, pähkinöitä ja vihanneksia.





Mies ilahdutti minua porkkanapussilla, jossa oli erivärisiä, jopa tumman liiloja porkkanoita. Toivat sitten mukavasti väriä wokkiin.



Tässä ne paistuvat ja mukana on valkosipulia viipaleina sekä raastettua inkivääriä, joista nousivat ihanat tuoksut. 

Kun vihannekset alkoivat olla valmiita, lisäsin toiselle puolelle lohipalat ja sulatetut katkaravut, jotka kypsyivät nopeasti. Lopuksi sekoitin kaikki sekaisin. Tilkka soijaa ja ketjap manista (se on soijan näköistä, mutta makeaa kastiketta yleensä samassa hyllyssä soijan kanssa, jos ei ole tuttua vielä), makeaa chilikastiketta, suolaa vain ripaus ja pippuria, mutta jokainen voi käyttää mielimausteitaan tietysti.



Ystävätär tutustutti minut riisipapereihin joita aasialaiset liikkeet ja hyvin varustetut ruokakaupat myyvät. 


Riisipaperipaketteja saa kahta kokoa. Nämä isot (ruokalautasen kokoiset) ovat hieman hankalampia käyttää ja taidan itsekin ostaa seuraavaksi taas pienempiä, n. 15 cm halkaisijaltaan.                                                                     

Pehmität riisipaperin näin: 

- Kaada lautaselle kiehuvan kuumaa vettä reilusti,sillä vesi vähenee sitä mukaa kun papereita kastellaan toinen toisen jälkeen. 


- Kastele arkit yksitellen upottamalla se reunoja ja keskustaa myöten veteen vain muutamaksi sekunniksi. Käännä paperikiekkoa rauhallisella liikkeellä akselinsa ympäri kuin auton rattia, kunnes yksittäinen paperi on kastunut kokonaan. 

- Siirrä märkä ja hieman tahkea "lätty" toisen lautasen päälle ja täytä wokilla vikkelästi. Taittele nyytti eli käännä reuna kerrallaan taskuksi ja lopulta viimeinen reuna taskun päälle ja laita valmis nyytti mielellään lämmitetylle lautaselle. 


Vaikka paperi ei pehmenisi ihan kokonaan sitä käsitellessä, niin pehmeneminen jatkuu pikkuisen vielä edelleen. Parempi hieman nahkea kuin liian kypsä. Vaikka joudut olemaan nopea niin tämä ei ole vaikeaa! 

Nyyttejä voi tehdä erikokoisia.  Omistani tuli aika isoja. Pienempiä on ehkä vähän helpompi dipata ja syödä. Nyytit ovat yllättävän täyttäviä!




                                          Valmiit nyytit makean chilikastikkeen kanssa.


Ja lopuksi pari vinkkiä:

Avattu paketti säilyy vaikka kuinka kauan, kun pujotat sen oman pakkauksen lisäksi muovipussiin tiiviisti.

Kuivana paperi on hyvin haurasta, joten kuljeta paketti varovasti kaupasta kotiin.

Nyyttiä varten voi valmistaa erilaisia dippikastikkeita kuten satay tai ihan suoraan vaan pullosta voi kaataa jo etukäteen annoskuppeihin makeaa chilikastiketta tai chili-inkiväärikastiketta tms dippausta varten. 

Tämä kannattaa tehdä etukäteen, sillä riisipaperi jäähtyy hyvin nopeasti. 

Kannattaa kokeilla tätä terveellistä pikaruokaa jos ei ole entuudestaan tuttu juttu!

☸ Onko sinulla mukavia nyytti-ideoita näin sydäntalven auringoksi? Oletko joskus kokeillut näitä? ☸