Hae tästä blogista

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Syksyiset muistelut ja chilinen ja suklainen kesäkurpitsakakku.

Hei syksyiset kaverini,

nyt on syksy saapunut ihan viralliusesti ja ruskakin pilkottaa jo hieman, mutta parin viimepäivän myrskyistä huolimatta ihania aurinkoisia päiviä on vielä monta edessä, toivotaan.

Muistelin viime syksyä ja haluasin kertoa sinulle mitä tein vuosi sitten, kun blogini oli vielä vasta parin kuukauden ikäinen, eikä lukijoitakaan vielä ollut kuin yksi tai kaksi. 

Tässä on muistoja viime vuoden kukkivista kotimme portaista ja mukana on kultaisia kurpitsoita. Olin ne spreijannut savenvärisistä kultaisiksi. 
Ne heijastelivat mukavasti valoa varsinkin myöhemmin kun auringon valo muuttui teräväksi ja ilmasta tuli kuulakkaan viileä. 

Iso terrakottakurpitsa löytyi Hong Kong-liikkeestä ja se sai oranssin maalipinnan. Nyt se hylkii kosteutta ja kestää monta vuotta.




Sillan kaide muuttui syysasuun. Vielä nyt orvokit kukkivat ja kanervat odottavat vuoroaan sillan kaiteelle sekä portaille.. Laitan uusia kuvia tämän syksyn kukkaistutuksista kunhan kanervat  ja muut kukat valloittavat portaat ja kaiteen.



Tulevat hämyilmat ja jopa lähestyvä Halloween innoittivat minut  silloin kynttiläaskareisiin.



Käytin tuolla kertaa servettien lisäksi printtejä (ilmaisprintit netistä) ja decoupage-töihin tarkoitettuja askartelupapereita. 




Lisäksi tein pikkuiset kortit erivärisille pahveille printeistä ja leikkasin kortit harkkosaksilla reunoista. Kynttilät olivat valmiina viemisiksi. 

Kynttilöiden kuvia tehostin vielä glitteriliimalla. Glitteri sopii hillitysti käytettynä kynttilöihin. Kynttilöille on olemassa oma decoupage-lakkansa, jonka vahakoostumus suojaa paperia palamasta. Paksummalle paperille kannattaa laittaa ylimääränen kerros. Kun käyttää kynttilöitä, jotka palavat sisältä, loistavat kuvat lyhdyn tavalla pimeässä.


Syysasetelmia tuvassa viime syksynä....

ja nyt.



Ja sitten yllättävä leipomus.

Moni ihmettelee, minne joutua kaikkien isojen kesäkurpitsojen kanssa, joista on tehty jo vaikka mitä, mutta niitä kasvaa yhä aina vaan!

Löysin ihanan suklaakakkureseptin, jonka sitten sovittelin itselleni sopivaksi. Jännä elementti kakussa on karkeaksi raastettu kesäkurpitsa, jota ei kuitenkaan havaitse kakun valmistuttua. Se ainoastaan kostuttaa ja kuohkeuttaa tämän kakun.

Ajattelin leipoa yhden ylimääräisen vierasvaraksi pakkaseen. Kummallisista aineksista tulee todella herkullinen kakku.



Tarvitset:


2 munaa
3 dl sokeria
ripaus suolaa
6 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
1,5 dl kaakaojauhetta
2dl kasvis- tai mietoa oliiviöljyä
ripaus hienonnettua cayennepippuria tai chiliä
3 tl vaniljasokeria
5 dl kuorineen karkeaksi raastettua kesäkurpitsaa.

Tee taikina siten, että taikinakoukulla veivaat kaikki aineet samalla kertaa sekaisin. Leivinjauheen,soodan  ja jauhot voit kyllä sekoittaa keskenään jo valmiiksi. Anna talouskoneen käydä niin kauan, että sinulla on tasainen taikina.

Leivitä isohko irtoreunainen kakkuvuoka ja kumoa takina vuokaan.

Uuni 175 astetta, paistoaika 1 tunti (kokeile tikulla vähän aikaisemmin jo)

Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä oltuaan jääkaapissa muutaman tunnin jäähtymisen jälkeen.
Sen voi myös halkaista ja silloin sisälle sopii aprikoosihillo kuin Sacherissa tai vaikkapa vaniljainen tuorejuusto.



Itse nautiskelin kakkua bourbonvalijajäätelön ja suklaaströsselin kera.


Toivotan vielä monia aurinkoisia syyspäiviä kaikille! Ei silti anneta sateenkaan haitata tai myrskyn viedä!

**********

Ilahtuisin taas kovasti kaikista ystävien kommenteista.💗



sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Omia ja lainattuja askarteluja, kuplavolkkareita ja syksy pikkukuistilla.

Hei ystävät!

On alkusyksy, mutta ainakin vielä on ihania kesäisen lämpimiä päiviä. Kesä on kulunut kiireessä ja päivityksetkin ovat olleet hieman ruoka-asioiden puolella. 

Tälläkertaa kerron parista askartelusta, joista toisen on valmistanut ystäväni Reija ja toinen on itse tehty viirihupsutus, joka sopii pikkukuistimme syysasuun.





Tässä yksi kiireiden syy, joka selittää osaltaan miksi minusta ei ole paljonkaan viimeaikoina kuulunut: Auton metsästys. Meillä ei juurikaan bussi kulje ja auto on välttämätön peli.

Jouduin hieman vastentahtoisesti etsimään itselleni uuden auton ja jouduin luopumaan omasta jo rakkaaksi käyneestä punaisesta kuplavolkkaristani. Siinä oli kyllä nykyajan herkkujakin, mutta myös vakiovarusteena maljakko ratin vieressä. Tuo punainen pirteä menijä (1,9 l moottorilla!) oli luotettava kaverini 8 vuotta ja surullisenkin päivän jälkeen, sen nähdessäni oli pakko hymyillä.





Onneksi löysin uuden "kaverin" tilalle, vaikkakin ilman maljakkoa. On siinä sitten muunlaisia vipstaakeja vaikka kuinka. Minkähän nimen tälle uudemmalle kuplikselle antaisin?

                                                                      *****

Kesän jälkeen alkaa jo askartelijan sormia kutittamaan ja vaikka se kuulostaa hassulta (tunnustan 😊), niin jo on joulukin ollut mielessä. Kirpputoreilta on löytynyt aarteita tuunattavaksi ja maalaaminen on jo pitänyt aloittaa, koska ulkona se ei onnistu enää viileillä. Niistä juttua myöhemmin.

Ihan ensiksi kerron ystäväni Reijan kivasta askartelusta.

Hän on tehnyt vanhoista kirjoista mm. ompelutarvikkeita varten kivoja koteloita.




Monet haluavat vanhoista kirjoista eroon. Metsästä ohkaisia kirjoja jos valmistat tällaisen.

Ensiksi kirjoista irroitetaan sivut. 

Sitten valitaan pohjalle liimattava kangas, jonka reunoihin ommellaan saumat, ettei kangas pääse rispaantumaan.




Sitten valitaan toinen kangas joka leikataan suorakulmaiseksi ja käännetään kaksin kerroin, jotta taskujen yläreuna ei jää "jäkittämään" puikkoja tai vaikkapa meikkisiveltimiä otettaessa taskusta ulos. 

Kangas ommellaan rypyttäen paikoilleen aukeamaan liimattavaan kankaaseen, jolloin taskut muodostuvat. Vähän ylemmäs kiinnitetään kuminauha tai muu sopiva nauha, taskujen mukaisin lenkein. Nauha pitää esineet paikoillaan.



Alareuna viimeistellään koristenauhalla. Nämä ovat olleet Reijalla ahkerassa käytössä.

                                                                      *****

Itse inspiroiduin kerran katsellessani Leila leipoo-ohjelmaa. Se sai minut metsästämään Union Jack-miniviiriletkaa. Hänellä oli  joulujaksossa pieni joulukuusi, jossa oli pieniä Englannin lippuja letkassa ja se oli niin kiva! Äkkiä sellaista ei keksisi kuuseen ripustaa - mutta country-aiheiseen hyvinkin. 

Käydessäni Vanhassa Porvoossa pari päivää sitten, oli Wellmans-keittiötarvikeliikkeen katossa sellainen, mutta se ei ollut myynnissä. Tuopa minua jäi uudelleen vaivaamaan, vaikka olin sen jo unohtanut. (Kaikkea "vaivaa" sitä sisustusaskartelija itselleen keksiikin!)

Päätin tehdä sen itse.

Minulla oli jäljellä pieniä, kahvikokoisia,  paksupaperisia servettejä lippukuviolla, jotka olin ostanut kerran Lontoon reissun jälkeen Helsingissä. Ajattelin, ettei viireistä tule pehmytpaperisina kestäviä ja päätin silitettävän liimapaperin avulla kiinnittää paperiservetin aiheeseen sopivaan kankaaseen. Käytin 3 servettiä ja jokaisesta tuli 4 viiriä.




Sitten leikkasin viiriaihiot viirin muotoon. 





Käänsin yläreunan ja ompelin kujat narulle. Leikkasin käänteen ylimääräiset reunakolmiot pois (leveämpi ylhäältä).  Sitten spreijasin mattalakalla viirit paperipuolelta, jolloin pinnasta tuli kestävämpi eikä paperi "möhnöönny" (olipas sana!) tai likaannu niin helposti. 




Pujotin narun ja ripustin!

Pikkukuisti on nyt syysasussa. 



Toivotan kaikille lukijoille lämmintä, aurinkoista ja  pitkää syksyä!


                                                          ****************

Joko syysaskartelut ovat sinulla alkaneet? 

Ilahdun jokaisesta kommentista, joten jos vain...💜





sunnuntai 12. elokuuta 2018

Kasvimaan ihanuuksia ja punajuuri-vuohenjuustopiirakka

Hei ystävät!

Kasvimaalla kuhisee ja isot pitkulaiset muhkelot ja pyörylät ottavat muotoaan.
Innostuin leipomaan punajuuri-vuohenjuustopiirakankin, josta enemmän juttua "alakerrassa".




Kuinka niin pienistä siemenistä voikin kasvaa niin ihania luonnon antimia! 

Kaikki kurpitsan siemenet eivät hedelmiä tuottaneet, vaikka kukkivat niin kauniisti, mutta kyllä siellä jokunen "kaveri" kuitenkin kasvaa.

Ensimmäisen kerran kokeilin kasvattaa näitä keltaisia salaattikesäkurpitsoita.





 Luulin, että niistä tulee pyöreitä ja pitkulaisia ja munakoison mallisia, mutta ei! 




Ihankuin ufoja olisi laskeutunut taivaalta meidän kasvimaalle! Se oli hauska yllätys ja maku on mitä parhain!

Nyt alkaa jo yksi pyöreä jättikurpitsa ottamaan oranssia sävyä tummanvihreästä poispäin. Näitä on sitten kivaa seurata.




Butternut-kurpitsa alkaa olla jo melkoisen muhkea. Ehkä ei enää pitäisi kasvattaa kovin kauaa...




Kesäkurpitsoillekin on olemassa makea resepti, näin sen netissä: 

Kesäkurpitsa-suklaakakku....taidan kokeilla sitä, ehkä jo tänään....kuulosti niin herkulliselta.




***************

Tätä ehdin jo tehdä eli punajuuri-vuohenjuustopiirakkaa:




Tein normaalin piirakkataikinan, mutta korvasin osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla.

Keitin pieniä (harvennuksessa poistettuja) punajuuria kypsäksi ja jäähdytettyäni ne irrotin kuoret muovikäsineitä käyttäen lavuaarissa. Hienosti ja helposti irtosivat. Huuhtelu ja lautaselle valumaan.

Sitten viipaloin ja paloittelin punajuuret summissa samankokoisiksi paloiksi ja viipaleiksi. 
Mukaan nipsin kevätsipulis varsineen.

Laitoin kaikki taikinan päälle piirakkavuokaan (valmistaikinakin on ok).

Tein kermaviilistä ja siihen haarukalla muussaamastani vuohenjuustosta ja parista kananmunasta täytteen ja lisäsin sen punajuurien päälle. Koska käytin syvää piirakkavuokaa laitoin täytettä reilusti, mutta vähempikin käy, myös yksi kananmuna riittää tavalliseen piirakkavuokaan.

Pikkuisen suolaa ja pippuria ja uuniin n.200 astetta n. 30-40 minuuttia riippuen täytteen määrästä ja vuoan syvyydestä.

Tein tämän ihan vain tunnustelemalla.




Tarjoa herkku kylmänä tai huoneenlämpöisenä. Kerran luin ohjeen samantapaisesta piirakasta ja siitäpä tämä idea kimpoili. 

Täsmällistä ohjetta minulla ei ole enkä muista missä sen näin. Muistelen, että piirakka tarjottiin balsamico-siirapin kera. Sitä kaapissa oli joten näin tein. Lurps! Olipas hyvää!

Sopii vaikkapa illanistujaisiin tai ihan omaksi herkuksi!

Vinkki: Tykkään käyttää punajuurenlehtiä alustana juustoille sekä pienempiä vähemmän nahkeita lehtiä salaatin tavoin vihreän salaatin joukossa. Kaunista ja herkullista 💜.

*****************

Onko sinulla jokin kiva idea kasvimaan herkuille? 💜

Ilahdun taas kovin, jos laitat minulle kommenin! 💜

Ihanaa ja herkullista elokuuta!💜


lauantai 4. elokuuta 2018

Elokuun illat kynttilän valossa

Elokuun ihanat illat!

Vaikka alku- ja keskikesän valoisissa illoissa on oma ihanuutensa, niin eikö jossakin vaiheessa jo ala tuntua siltä, että elokuukin tarjoaa ihanat puitteet varsin romanttisille illoille kynttilän valosssa? Toivon lämpimiä iltoja myös kesän viimeiselle kuukaudelle.




On rapujuhlien aika ja vaikka ei perinteisistä saksiniekka-aterioista pitäisikään, voi elokuisina iltoja nauttia rapuja oman mielen mukaan ja muita herkkuja omin mielireseptein...kynttilöiden valossa. Siksi näissä ruukuissakin on aiheet vähän ainakin sinne päin.

Minusta on ihanaa koristella ilta. Laittaa valkoviini kylmään ja sitten jotakin kivaa naposteltavaa ja vain katsella tuulen liikkeitä ja pimenevää iltaa. Pikkuiset lepakot iltapyydystyksessä pimienevää taivasta vasten ovat joidenkin mielestä kauhistus, mutta minä pidän niiden seuraamisesta kun siivet värisevät  ja isot korvat...no joo, ehkä kaikki eivät tykkää tästä :) !

Tein kuitenkin kynttilöitä tuollaisia tunnelmallisia iltoja ajatellen.




Muutaman purkkikynttilän valoin isoihin laseihin, jotka olivat alunpitäen punaisiksi pintamaalatut ja läpinäkyvät, mutta joista oli maalia lähtenyt laikuin. 

Yritin poistaa maalin kokonaan (jäisi kirkas lasi), mutta kaikki ei lähtenyt, vaikka miten yritin: pesuaineella, tinnerillä ja vielä astianpesukoneessa.

Sitten ajattelin, että mikäpä siinä, maalataan sitten  ja kunnolla!




Spreijasin mattavalkoisella muutaman kerroksen ja sitten vielä sivelin liitumaalia, jolloin sain hieman sellaisen country-pinnan osaan näistä laseista. Löysin myös jo aikaisemmin tekemäni ruukun, johon sitten valoin kynttilän (tuo sininen).

Sulatan usein valmiista kynttilöistä ruukkukynttilöihin steariinin ja käytän myös käyttämättömän sydänlangan niihin. Rouhe on aika kallista ja kynttilöitä löytyy etsimällä hieman edullisemmin. Samalla näkee millainen määrä steariinia sulatetusta kynttilästä jää. En kamalan mielelläni käytä vanhoja kynttilänpätkiä, koska niiden sulaessa sulavat joukkoon myös noki ja lika putsatuistakin ja niitä on hankalaa onkia pois.




Découpage-lakkaus on minun juttuni, sen olette varmaan jo huomanneet jos olette aikaisemmin blogissani käyneet :).

Tein kippoja  hyvin erilaisin aihein ja olipa mukana yksi hummerikin, joka varmasti rapujuhliinkin sopii. Osaan pitää vielä valaa itse kynttilä ja osa on jo valmiina.




Tällaisia tein tälläkertaa. Askartelu on vain niin mukavaa! Ihania tunnelmailtoja kaikille 💛.

Ilahtuisin jos laittaisit kommentin ja toivotan uudet lukijat lämpimästi tervetulleeksi💛.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kurpitsat kasvavat tohinalla ja italialainen munakoisovuoka

Helteet jatkuvat ja kurpitsat kasvavat. 

Ihana kesäruoka on italialaisklassikko, munakoisovuoka.




Teko-ohjeen löydät kirjoituksen loppupuolelta.

*****

On niin paljon luonnonihmeitä monenlaisia näin sydänkesällä! Kasvimaa rehoittaa milloin tarkoituksella ja milloin....rikkaruohoilla. Piha ja muut kesäjutut ovat vieneet aikaani niin, etten ole hirveästi ehtinyt askarrella.




Kasviksista saa monelnlaisia ruokia ja minusta on ihanaa aloittaa päivä aamiaisella, jossa on mukana ripaus tilliä, kesäkrpitsaviipale leivällä sun muuta, jotakin omasta maasta löydettyä. Hirveästi meillä ei ole variaatioita, mutta joka kevät kylvän uudet kurpitsat. Niistä on niin moneksi herkuksi, koristeeksi ja vielä sosetta pakkaseenkin.




Tässä kurpitsamaan ihmeitä. 




Suurta iloa minulle tuottaa seurata minkälaisia kaveruksia sieltä pulpahtaa ja miten ne kasvavat. 





Syötäviä kukkia voi friteerata italialaisittain tai riipiä salaattiin ihan vain sellaisenaan.

Munakoisoja minulla ei kasva, mutta kaupastahan niitä löytyy! Tämä resepti on yksi suosikeistamme.


Italialainen munakoisovuoka löysin rantein:





Resepti, jonka tässä jaan on sellainen, että sitä voi soveltaa myös kesäkurpitsoihin ja kurpitsoihin. Siihen voi lisätä vaikka jauhelihaa, kinkkukuutioita tai vaikkapa tonnikalaa.

Klassisin se kuitenkin on aivan sellaisenaan ja munakoisosta valmistettuna. Käytä lisukkeena, nauti pääruokana tai alkuruokana.




Osta haluamasi määrä munakoisoja. Keskikokoiseen vuokaan 1-2 riippuen miten isoja ovat.

Leikkaa viipaleiksi tai pitkittäin noin sentin paksuisiksi.
Laita viipaleet laakealle lautaselle tai tarjottimelle, joka sietää vettä. 
Ripottele viipaleille suolaa ja "itketä" koisot noin 15-20 minuuttia. Pyyhi ne sitten talouspaperilla. Näin vuoasta ei tule liian vetistä.

Valmista tomaattikastike tai käytä valmiskastiketta (Napoletana).

Osta mozzarellaa ja parmesaania tai grana padanoa ja tuoretta basilikaa nippu.

Aseta kerros munakoisoviipaleita voidellun vuoan pohjalle. Levitä päälle tomaattikastiketta, sitten mozzarellaviipaleita ja raastettua parmesaania/grana padanoa ja basilikanlehtiä, muutamia sinne tänne. Koko nippua ei tarvitse käyttää.

Jatka samalla tavalla kerroksittain kunnes kaikkea on tarpeeksi.




Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria ja ohkainen nauha oliiviöljyä viimeisenä.




Paista 200-220 asteessa kunnes ruoka on saanut kauniin värin ja munakoisot ovat pehmenneet. Voit tarjota lisukkeena vielä lisäparmesaaniraastetta.

Toivottavasti maistuu!

Mukavaa sydänkesän jatkoa kaikille lukijoille! Annathan palautetta, olisi kivaa kuulla sinusta! 💕


maanantai 16. heinäkuuta 2018

Hellepäivän kylmä kurpitsa-bataattisosekeitto tuorejuuston kera

Huh hellettä!

Helle hellii meitä nyt ja viime kesän katasrofisäät ovat mennyttä elämää. Mutta mikäpä maistuisi näin helteellä? Taatusti tämä keitto!




Kaivelin pakkasesta valmista kurpitsosetta, mutta koska kaupasta saa nykyään myskikurpitsaa ympäri vuoden, niin kannattaa ostaa ja samalla kertaa myös bataatti. Kurpitsat ovat maukkaimmillaan koska ne ovat pieniä juuri nyt. Ylijäämästä voit valmistaa soseen ja pakastaa sen.

Näissä kahdessa on valtava määrä vitamiinia ja bataatissa hitaita hiilihydraatteja.
Myskikurpitsan käsittely on helppoa ja kaikissa ei ole edes siemeniä, kuori irtoaa tappelematta, koska on ohut ja joskus jopa pehmeää.





Kruunasin oman keittoni yrttiöljyllä, sekalaisilla kurpitsan siemenillä (pussissa kaupasta) ja valmiilla paahdetuilla sipuleilla sekä tillillä. 


HUOM! Tämä keitto maistuu kyllä ihan vaikka raejuustonkin  tai krutonkien kanssa, jopa sellaisenaan. Juhlistaa sen voi sitten vaikkapa vieraita varten ja maun mukaan. Laitan kuitenkin yrttiöljyn reseptin tähän mukaan koska se on, kuten kaikki reseptini, helppo ja nopea, mikäli haluat tehdä sen itse. 


Ainekset keittoon:

Myskikurpitsaa
Bataatti
Kanaliemikuutioita
Suolaa ja pippuria ja cajun-maustetta (tai ripaus cayennea ja hieman paprikajauhetta).
Yrttituorejuustoa
Vettä


Kuori bataatti ja kuutioi se. Bataatin ja Kurpitsan suhde määrässä on  1 osa bataattia, neljä-viisi osaa kurpitsaa.

Kuori kurpitsa ja kuutioi myös se.

Laita kuutiot kattilaan,  jossa on vettä sen verran että peittyvät reilusti.

Kiehuttele vihannekset pehmeiksi. Soseuta sauvasekoittimella tai jollakin muulla sopivalla härvelillä. 

Lisää vettä ja sekoita niin, että saat aikaiseksi ohkaisen keiton koostumuksen. Lisää tuorejuustoa niin, että keitto muuttuu samettiseksi, suolaa ja pippuria ja liemikuutio tai kaksi. Maistele mausteet sopiviksi myös cajun-mausteen suhteen.

Kiehuttele pienellä  ja lisää tarvittaessa vettä. Keitto saa jäädä hieman paksuksi.

Saat keiton jäähdytettyä nopeammin kun kumoat sen kylmään kattilaan ja asetat kattilan lavuaariin, jossa kylmää vettä. Sekoittele välillä ja siirrä sitten jääkaappiin.




Yrttiöljy jos haluat 

ja vinkki:  Valmiiksi maustettu basilikaöljy kaupasta helpottaa elämää ja sopii myös!

Oliiviöljyä, tuoretta basilikaa, tuoretta timjamia ja suolaa. Surrur-koneella (sauvasekoitin tms) kaikki pieniksi ja tekeytymään. Maistele suola ja muista että timjami saattaa olla aika pippurinenkin.

Kaikki nämä säilyvät seuraavaan ja jopa sitä seuraavaan päivään. Keittoa voi myös pakastaa.

Moni arastelee kurpitsan käyttöä, vaikka se on Keski-Euroopassa todella suosittua. Samoin kylmiä keittoja. Voin luvata, että tämä keitto vie kielen mennessään, valmistuu hyvin vähällä vaivalla, onnistuu kaikilta ja on ihan superherkullinen myös vieraille tarjottavaksi. Pelkkä tillisilppukin riittää koristeluun ja on harmoniassa makujen kanssa. Nami!

**********

Meillä kurpitsat kasvavat ja saapa nähdä miten suuriksi ne ehtivät tänävuonna!
Tässä kuva viimevuoden sadosta. Kaikki vihreät kaverit muuttuivat oranssisiksi sitten ajallaan.
Tänä vuonna on tulossa myös myskikurpitsaa ensimmäisen kerran itse kasvatettuna, sehän on se päärynän mallinen haalenaoranssinbeige. Jännää!




💚 Onko sinulla jokin kiva hellepäivän resepti? 

Ottaisin taas mielelläni kommentteja vastaan, jos vain helteeltä ja kesältä ehdit!💚